Reborn in Paimio logo

Kiertotalous kirittää tienrakentamista Paimiossa

Kiertotalous yleistyy eri teollisuuden aloilla, myös teiden rakentamisessa. Teiden pohja- ja pintamateriaalien kierrättäminen lisää ympäristöystävällisyyttä ja tuo logistisia säästöjä infrahankkeiden tilaajille. Sen tietävät Paimiossa vaikuttavat urakoitsijat Ralf Ajalin Oy ja Hot Mix Oy.

Teiden rakentaminen vaatii suuria määriä kivi- ja maa-ainesta. Kun tehdään uusia teitä, siltoja ja alikulkuväyliä, voidaan rakentamisessa hyödyntää kierrätysmateriaaleja.

“Betonimurske, kierrätysasfaltti ja uusiokäytettävät kiviainekset. Näitä materiaaleja voidaan hyödyntää tilanteissa, joissa rakentamisen yhteydessä puretaan vanhaa uuden tieltä. Purkutöiden yhteydessä vanha murske otetaan talteen, seulotaan ja otetaan uudestaan käyttöön. Myös betonia ja asfalttia voidaan jatkokäsittelyn jälkeen käyttää uudestaan”, kertoo infratoimija Ralf Ajalin Oy:n Markus Tamminen.

Tamminen toimii Ralf Ajalinilla työpäällikkönä isoissa infraprojekteissa. Teiden rakentaminen on vain osa yrityksen palveluista, sillä sen palveluihin kuuluvat myös rautateiden, liikenneväylien ja siltojen rakentaminen. Ympäristö otetaan kuitenkin huomioon kaikissa.

“Kuulumme Suomen isojen infrarakentajien joukkoon, ja kaikissa liiketoiminnoissamme korostuu sekä ympäristöystävällisyys että kiertotalous. Haluamme olla esimerkillinen ympäristövaikuttaja.”

Ralf Ajalin 1 Muokattu

Ralf Ajalin operoi tieinfran parissa laajalla sektorilla Haminasta Poriin. KUVA: Tuomas Lieskivi / Kuke

Ratahanke lisää kiertotalouden mahdollisuuksia

Infratoimijat operoivat tavallisesti laajalla sektorilla. Ralf Ajalinilla toiminta ulottuu eteläisellä rannikolla Haminasta Poriin. Siinä Paimio on erinomaisella sijainnilla, varsinkin nyt kun tunnin juna -hanke tekee tuloaan.

“Turku–Salo-väli tulee olemaan pääaluettamme seuraavan kymmenen vuoden aikana. Olemme löytäneet alueelle sijoittuvan toiminnan tueksi oivallisen alueen Paimiosta, ja neuvottelut kaupungin kanssa ovat sujuneet hienosti”, Tamminen kertoo.

Paimiota Tamminen pitää lupaavana liiketoiminta-alueena siksikin, että sieltä löytyy monia kiertotaloutta hyödyntäviä infratoimijoita.

“Voimme tarjota paimiolaisille kumppaneillemme ratkaisujamme, mutta samalla olemme kiinnostuneita kuulemaan vinkkejä paikallisilta infrayrityksiltä. Ratahankkeessa ympäristöystävällisille ratkaisuille tulee olemaan tilausta”, hän lisää.

Ekologista tienmerkintää

Yksi Ralf Ajalinin Paimion kumppaneista on Hot Mix Oy, joka vastaa tienrakentamishankkeissa teiden merkinnöistä. Merkintämateriaalien valmistuksessa huomioidaan niin ympäristöystävällisyys kuin kiertotalouskin.

“Käytämme materiaaleissamme kierrätyslasia. Suosimme biohajoavia kierrätysmateriaaleja, mutta haasteena on merkintöjen heijastavuus. Pimeässä tieviivojen on tultava näkyviin”, kertoo Hot Mixin tehtaanjohtaja Jukka Heikkinen.

Hot Mixin materiaaleissa käytetään Heikkisen mukaan toistakymmentä raaka-ainetta. Ekologisia vaihtoehtoja on koko ajan kehitteillä.

“Tuotannossamme on jo yksi biohajoava tuote. Ruotsissa testataan parhaillaan vaihtoehtoisia biomassoja. Meillä yleinen raaka-aine on lasihelmi, mutta tulevaisuudessa on mahdollista käyttää muitakin aineita.”

Hot Mix 1

Hot Mixin Jukka Heikkinen esittelee laitteistoa, jolla teiden merkinnät tehdään. KUVA: Tuomas Lieskivi

Säästöä luonnolle ja kukkarolle

Väylävirasto ja ELY-keskusten kaltaiset julkiset toimijat ovat Hot Mixin ja Ralf Ajalinin tyypillisiä asiakkaita. Niille toteutettavissa infrahankkeissa kiertotalouden ratkaisut huomioidaan usein jo tarjousvaiheessa. Silloin on tilaisuus esittää hankkeen tilaajalle, millaisia hyötyjä materiaalien uusiokäyttö voi tuoda.

“Vain mielikuvitus on rajana sille, miten vanhoja materiaaleja voi hyödyntää. Kaikissa rakennushankkeissa maa-aineista voi siirtää työmaalta toiselle. Maataloustiloilla savimaa-aines sopii peltojen notkojen tasoittamiseen. Tällaiset ratkaisut voivat tuoda merkittäviä taloudellisia ja ekologisia säästöjä”, Tamminen muistuttaa.

Hän tähdentää, että logistiset kulut ovat työmaiden ali- ja ylijäämämassojen yksi suurimmista ympäristöhaitoista. Luonto kiittää, kun materiaalia ei tarvitse kuljettaa pitkiä matkoja. Vaikka ympäristöystävällisillä ratkaisuillakin on hintansa, ei päätöksiä tehdä vain euroja ajatellen.

“Haluamme aina tarjota tilaajalle kiertotalouden ratkaisuja. Hankkeessa mukana olevat voivat jakaa ympäristöystävällisistä toimista tulevia kuluja. Välillä hanke on toki kilpailutettu niin, että urakoitsija ei voi hyväksyä sitä yrityksen kilpailukyvyn kustannuksella.”

Hot Mix 2

Hot Mix toimii Paimiossa, aivan Valtatie 1:n kupeessa. KUVA: Tuomas Lieskivi

Kriteerit viitoittavat tietä

Ralf Ajalin on ottanut kiertotalouden osaksi strategiaansa jo vuonna 2016. Yritys on aloittanut pääurakoinnin noin 10 vuotta sitten, ja roolinvaihdoksen myötä ympäristöystävällisiä ratkaisuja on ollut helpompi tarjota ja toteuttaa.

“Rakennusala on hyvin konservatiivinen. Jos asiakas ei ole kuullutkaan kiertotaloudesta, on silloin vaikea kääntää ostajan päätä. Mutta kasvanut profiilimme on tuonut uskottavuutta tarjouskilpailuihin. Siksi uusien ratkaisujen soveltaminen on ollut helpompaa”, hän toteaa.

Infra-alalla kiertotalouden ratkaisujen tarjoamisessa auttaa lisäksi raaka data.

“Kustannussäästöjen todentamista on mahdollista tehdä pilottihankkeissa sekä vertailemalla eri vaihtoehtoja tarjouskilpailun aikana. Datan saamiseksi tulee nähdä tietysti vaivaa, mutta tarjouslaskenta ja budjetointi on aina eri vaihtoehtojen vertailua.”

Infrahankkeissa myös Suomen maankäyttölaki ja EU:n säädökset sanelevat, millaisia rajoituksia rakentamiselle on. Senkin myötä kiertotalouden ratkaisut ovat yleistyneet tarjouskilpailuissa.

“Kiertotalous näkyy enemmän ja enemmän rakennuttajan esittämissä suunnitelmissa. Kierrätysmateriaalien valmistajat voivat lisäksi lobata rakentamiseen soveltuvia tuotteitaan, kuten vaikkapa vaahtolasia. Se on vähän kalliimpaa kuin lekasora, mutta vihreä arvo tulee mukana.”

Niin ikään Hot Mixin tilauksissa ekologisuus on nostanut päätään.

“Toimeksiantajilta tulee paljon vaatimuksia kierrätysmateriaaleista. Kaupungit ja valtio ovat yhä kiinnostuneempia vihreistä tuotteista tienrakennuksessa”, hän sanoo.

Reborn Oranssi Valmis.pdf

Reborn in Paimio – juttusarja on osa Varsinais-Suomen liiton rahoittamaa 7 seutukaupungin kiertotalouden teemaverkosto – Seutukaupunkien alueella tunnistettujen kiertotalousklusterien rakentaminen ja kiihdyttäminen -hanketta. Hanketta rahoittaa Varsinais-Suomen liitto.

Jutun on tuottanut Tuomas Lieskivi / Kuke.